lauantai 23. maaliskuuta 2013

Port Macquarie and Koala Hospital

Port Macquarie on 42 000 asukkaan kaupunki New South Walesin rannikolla n. 390 kilometriä Sydneystä pohjoiseen. Kaupunki sijaitsee Hastings-joen suulla, ja se on vesistöjen ympäröimä. Port Macquarie on paikallisten ja turistien rakastama loman viettopaikka sekä eläkeläisten suosima paikkaa viettää eläkepäiviä. Suosio johtuu varmasti kauniiden rantojen suuresta määrästä sekä muiden vesistöjen läsnäolosta. Port Macquarie on tunnettu myös koalistaan. Lähistöllä on Billabong Koala Park sekä Koala Preservation Society's Koala Hospital, jossa hoidetaan loukkaantuneita koalia. Port Macquariessa vallitsee kostea subtrooppinen ilmasto ja sen sanotaan olevan sääolosuhteiltaan yksi Australian parhaista paikoista asua.

Meitä ei onnistanut yhtään säiden kannalta Port Macquariessa. Saavuimme sinne keskiviikkona 20. helmikuuta ja päätimme viipyä vain yhden yön, sillä säätiedotus lupasi moneksi päiväksi jatkuvaa sadetta ja kovaa tuulta. Ei mikään rantaloma siis... Nukuimme suuressa caravan parkissa vuokratussa mökissä ja ilma oli harmaa. Illalla kävimme hakemassa keskustasta noutoruokaa, mutta muuten pysyimme mökin lämmössä sisätiloissa.


Torstaina 21. helmikuuta pakkasimme tavaramme aamusta ja lähdimme etsimään yhtä Port Macquarien nähtävyyttä, koalien sairaalaa. Koala Preservation Society's Koala Hospital oli helppo löytää, ja se sijaitsi aika lähellä keskustaa. Se oli pienen metsän reunassa oleva alue, jossa koala-potilailla oli omat aitaukset sekä sairaalalla muutama rakennus sekä pieni matkamuistomyymälä. Sairaalan edessä oli monta infotaulua, joissa kerrottiin koalista sekä niitä uhkaavista vaaroista. Pahimmat uhkat koalille ovat metsäpalot, auton alle jääminen sekä koirat. Koirat hyökkäävät usein koalien kimppuun ja sairaala on hoitanut paljon hyökkäyksestä selvinneitä karvapalleroita. Tulipalot ovat Australiassa yleisiä ja ne ovat yksi suurimmista syistä koalien vähenevään määrään. Kun olimme oppineet paljon uutta koalista, pääsimme kävelemään potilaiden aitauksien luokse.

Koala-vanhus. Skolioosi on ongelma myös koalilla.

Kukkuu!


Koala Hospital oli pieni, mutta sympaattinen. Siellä hoitajat tekevät tärkeää työtä. Juuri, kun olimme lähdössä sairaalasta pois, alkoi satamaan kaatamalla vettä. Meidän oli ollut tarkoitus kiertää useampi Port Macquarien ranta ja ottaa vähän valokuvia, mutta päätimmekin tehdä vain lyhyen kierroksen.


Kävimme muutamalla näköalatasanteella ottamassa pari harmaata valokuvaa ja sitten ajoimme Port Macquarien majakalle. Siellä tuuli yltyi yhtäkkiä myrskyksi, emmekä ehtineet ottamaan valokuvia, kun piti jo juosta sadetta ja tuulta pakoon autoon. Lähdimme ajamaan Port Macquariesta pohjoiseen. Seuraavaksi pysähdyimme South West Rocksissa, joka on pieni kylä rannikolla vähän Port Macquarien jälkeen. Siellä ei ollut yhtään parempi ilma, vaan sama sade jatkui vaan. Kun se hetkeksi lakkasi, ajoimme South West Rocksin majakalle, Smoky Cape Lighthouselle. Ilma ei siis ollut paras mahdollinen (hyvin kaukana siitä), mutta maisemat olivat hienot. Majakan vieressä oli pieni bed&breakfast -paikka, joka olisi varmasti paremmalla säällä mieletön yöpymispaikka. Ehkä ensi kerralla sitten...

Piiiiiiitkä ranta :)


South West Rocks jäi taakse, kun kurvasimme taas ykköstielle. Koko matkan Gold Coastille satoi vettä ja oli harmaata, emmekä pysähtyneet enää. Yhden kerran tuli vettä niin kovaa, että osa autoista pysähtyi tien varteen ja loput ajoivat vain hädin tuskin 40km/h. Kun pääsimme Gold Coastille, kuulimme Ericin sukulaisilta, että kurja ilma oli jatkunut jo melkein kolme viikkoa. Onneksi etelässä ei satanut, kun olimme siellä. Muutamassa päivässä New South Walesin pohjoisosassa tulvi rajusti, myrskyt veivät hiekat rannoilta ja sadealue jatkui Sydneyyn ja jopa Melbourneen asti. Pohjois-Queenslandissä riehui yhteensä kaksi sykloonia, jotka lisäsivät myös etelämpään voimakkaan tuulen sekä paljon sateita. Tuo sama sade jatkui paluumme jälkeen vielä melkein kaksi viikkoa. Pelkästään Gold Coastilla satoi vettä enemmän kuin koskaan. Ei hyvä. Vietimme paljon aikaa sisätiloissa, sillä sadealue oli koko itärannikon mittainen, joten päiväretket muualle eivät olisi auttaneet. Onneksi viimeiseksi viikoksi saimme aurinkoa ja nyt olemme nauttineet taas ulkoilmasta :)

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti