Cook's Cottage Fitzroy Gardensissa. Australian vanhin rakennus.
Aikoinaan kapteeni James Cookin vanhempien asuintalo.
Tiistai 12. helmikuuta valkeni ja toinen kokonainen päivämme Melbournessa lähti käyntiin. Meillä oli suuret suunnitelmat, mitä kaikkea halusimme tehdä. Lähdimme aamiaisen jälkeen kävelemään tuttua reittiä kahden puiston läpi kohti keskustaa. Spring Streetiltä hyppäsimme ilmaisen City Circle Tramin kyytiin, joka kiertää keskustan reunoja pitkin. Määränpäämme oli keskustan toisella puolella sijaitseva Queen Victoria Markets.
Queen Victoria Markets oli valtava markkina-alue ja tämmöisten ruokahullujen unelmapaikka :) Alue oli jaettu erikseen halliin, joka oli täynnä vaatteita ja turistitavaraa myyviä kojuja sekä pariin kauppahalliin, joissa oli erilaisia liha-, kala- ja vihannestiskejä. Olemme aina ihmeissämme, kun käymme tällaisissa paikoissa ja puhumme aina, kuinka ostaisimme täältä kaikki ruoka-aineet, jos asuisimme lähellä. Kävelimme nopeasti krääsäkojujen ohi suoraan ruokapuolelle ja kuolasimme jokaisen kauppiaan hienoja tiskejä. Alue oli jaettu erikseen vihannes- ja hedelmäosioon, liha- ja kalaosioon sekä delicatessen-osioon, josta sai pastat, juustot, hillot, antipastot, kuivatuotteet yms. Halli toisensa jälkeen kuola valui vain pahemmin ja nälkä kasvoi tutkiessa erilaisia kojuja. NAM! Emme voineet ostaa mitään mukaamme, sillä päivä oli vasta aluillaan ja meillä oli vielä monta kilometriä käveltävää.
Turistikrääsää
Hedelmäkojuja
Lihatiski (yksi tuhannesta!)
Delicatessen-puoli
Kuinka monella eri tavalla voi laittaa oliiveja? Aika monella...
Kun olimme kuolanneet tarpeeksi (noin tunnin verran), hyppäsimme taas ratikkaan, joka vei meidät keskustan länsipuolelle. Siellä vaihdoimme taas turistibussin (Visitor Shuttle Bus) kyytiin ja matkustimme keskustasta vähän etelään, Royal Botanic Gardensin vieressä olevalle sotamuistomerkille.
City Circle Tram (kaupungin vanhimmat vaunut, 1900-luvun alusta!)
Visitor Shuttle Bus
Shrine of Remembrance on sotamuistomerkki I Maailmansodan uhreille. Rakennuksen ympärillä oli suuri puistoalue ja useita patsaita ja muistomerkkejä. Kauniiseen rakennukseen pääsi sisälle, ja mikä sokkelo siellä olikaan. Alimmassa kerroksessa oli esillä kokoelma kunniamerkkejä, valokuvia ja sotilaiden tavaroita. Siellä oli myös pieni muistoesinekauppa ja infopiste. Toisessa kerroksessa oli hämärä krypta, jossa oli patsaita ja kukkia. Kapusimme rappusia ja pääsimme kolmanteen kerrokseen, jossa oli suuri huone. Huoneen keskellä oli muistolaatta, johon auringonvalo osui 30min välein katossa olevien peilien kautta ja liikkui laatan päällä. Joka 30. minuutti huoneessa pidettiin lyhyt muistoseremonia uhrien kunniaksi, ja siihen pääsimme itsekin osallistumaan. Huoneesta pääsi rakennuksen parvekkeelle, josta oli huikeat näkymät kaupunkiin ja merelle asti.
"We will remember them"
Ikuinen tuli
Hassunmallinen sisäänkäynti rakennuksen sisälle.
Kun olimme katselleet maisemia tarpeeksi, kävelimme takaisin alakertaan ja lähdimme ulos tästä mahtavasta rakennuksesta. Suunnistimme puistoa pitkin etelään. Kävelimme jonkin aikaa, kunnes pääsimme Albert Parkin eteen. Tämä puisto on tuttu monelle ympäri maailmaa, sillä täällä järjestetään joka vuosi vuoden ensimmäinen Formula 1 -osakilpailu. Tietysti meidän piti katsastamassa se paikka :) Tänä vuonna kilpailu on 14.-17. maaliskuuta, joten siihen oli vain kuukausi enää. Tapahtuma on niin massiivinen, että valmistelut olivat jo kovassa käynnissä ja puiston muuntaminen suureksi radaksi oli aloitettu jo aikaa sitten.
Valkoinen alue keskellä karttaa on Albert Parkin suuri järvi.
Kävelimme Albert Parkin järven rantaa pitkin etelään ja ihmettelimme työmiehiä työn touhussa. Osa kaiteista ja katsomoista oli jo pystytetty, mutta muuten alue näytti vielä pahasti keskeneräiseltä. Kävelimme puiston eteläiseen kärkeen asti ja kyllä, jalat alkoivat tuntua kipeiltä. Halusimme kuitenkin jatkaa matkaa vielä St Kildaan, Melbournen kaupunginosaan meren rannalla.
Albert Parkin järvi
Ei vielä ihan valmista...
Varikko
Eturivin lähtöruudut (ei vielä maalattu paikoilleen) ja lähtövalojen palkki paikoillaan.
Ou jee :)
Kävelimme St Kildan kaupunginosan läpi, keskeltä asuinaluetta. Ympärillä oli kauniita taloja ja rauhallisia puiden reunustamia katuja. Pysähdyimme meren rantaan St Kildan päärannalle. Ilma oli kaunis ja aurinko alkoi olla jo matalalla. Rantavesi oli täynnä windsurfareita kilpailemassa parhaista aalloista. Kävelimme rantaa pitkin kohti St Kildan keskustaa. Jalat kipeinä päätimme mennä jollakin kulkuneuvolla takaisin hotellille, sillä matka oli pitkä.
St Kilda Beach
St Kildan keskustaa
Menimme kioskille kysymään ratikkalippuja, mutta se olisi tullut kalliiksi, kun Melbournessa oli juuri siirrytty elektroniseen bussikorttijärjestelmään (kuten matkakortti Suomessa). Ongelma oli, että he lopettivat kokonaan kertalippujen myymisen. Meidän olisi pitänyt ostaa kortit molemmille ja ladata niihin rahaa. Koska emme tarvitse kortteja muuten, kun keskustassa pärjää hyvin ilmaisilla linjoilla, niin se olisi tullut todella kalliiksi. Menimme taksitolpalle ja hyppäsimme taksiin. Onneksi teimme niin, sillä taksimatka tuli halvemmaksi tässä tapauksessa. Ajoimme takaisin Shrine of Remembrance -muistomerkille ja jatkoimme siitä matkaa kävellen. Poikkesimme matkalla Royal Botanic Gardensiin.
Royal Botanic Gardens ei ollut pettymys. Alue oli monista muista Botanic Gardenseista poiketen erittäin mäkinen ja ihan täynnä erilaisia puita ja kasveja. Se oli jopa vähän metsämäinen. Erikoisia kasveja olisi voinut tutkia tuntikausia, mutta kipeät jalat huusivat päästä takaisin hotelliin. Kävelimme pienen kierroksen järven reunaa pitkin ja poistuimme puutarhasta luoteiskulmassa olevasta portista.
Temple of the Winds
Kävelimme Yarra-joen rantaan ja ylitimme sillan. Jatkoimme kartan mukaan suoraan hotellille ja kuljimme isojen urheiluareenojen ohi. Melbournessa on Adelaiden tapaan aika helppo kartta ja siellä on helppo suunnistaa. Löysimme hyvin takaisin hotellille ja jalat olivat tyytyväiset, kun pääsivät pois kengistä ja lepäämään :)
Yarra-joen rannasta oli hienot näkymät keskustaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti