Kiana day 2

Lauantaina aurinko nousi merellä ja meidän toinen päivämme Kianalla alkoi. Heräsimme klo 5.30 vatsa täynnä perhosia, sillä heti aamupalan jälkeen alkaisi laitesukellukset. Kapteeni Chris kävi tarkistamassa yöpymispaikkamme Butterfly Bayn ympäristön kumiveneellä ja päätti siirtää Kianan toiseen lahteen. Veneen ympäristö oli liian täynnä haita ja rauskuja! Chris sanoi, että muuten se ei haittaa, mutta kun me harjottelevat sukeltajat saattaisimme panikoida vedessä, kun näkisimme ne... Siirryimme viereiseen lahteen, Manta Ray Bayhin, ja se paikka sai Chrisin hyväksynnän.

Kun kello tuli 7.00, kokeneet sukeltajat (heitä oli viisi 14:sta) pukivat märkäpuvut ja sukelluslaitteet päällensä ja hyppäsivät veneen perästä mereen. Me loput laitoimme myös märkäpuvut päällemme ja lähdimme kumiveneellä lähelle rantaa snorklaamaan. Whitsundayn alueella täytyy käyttää märkäpukuja Box Jelly Fishien (tappava meduusa) takia varsinkin korkean riskin aikaan (loka-maaliskuu), mutta mielellään aina. Märkäpuku suojaa täysin meduusoilta, mutta myös teräviltä koralleilta yms. Wayne kertoi meille perjantaina illalla, että monet korallit voivat olla vaarallisia eikä niihin kannata koskea, kun ei osaa tunnistaa niitä. Yksikin koralli on Fire Coral: jos siihen koskee, tuntuu kuin käsi olisi tulessa.

Ehdimme snorklata puolisen tuntia kunnes Chris haki meidät kumiveneellä ja vei meidät rantaan. Siellä Wayne odotti meitä sukellusvälineiden kanssa ja auttoi ne meille päälle. Hui, kuinka paljon jännitti päästä sukeltamaan! Meidän ryhmässä oli vain neljä harjottelijaa, joten Waynella oli paljon aikaa auttaa meistä jokaista ja varmistaa, että kaikki menee hyvin. Olimme harjoittelemassa rantavedessä. Harjoittelimme menemällä polvilteen veteen sukelluksiin, joten jos rupesi pelottamaan liikaa tai jokin meni pieleen, niin ei tarvinnut kuin nousta seisomaan ja oli turvassa. Wayne kiersi jokaisen luona näyttämässä turvallisuusjuttuja mm. mitä tehdä, jos maskin sisään menee vettä sukelluksissa tai jos rekulaattori irtoaa suusta pinnan alla. Harjottelimme noita tilanteita useaan kertaan. Kun kaikki oli valmiina, lähdimme oikeasti sukeltamaan pinnan alle. Tunne oli mieletön, kun pystyi helposti hengittämään veden alla ja polski räpylöillä nopeasti eteenpäin! Manta Ray Bay oli loistava paikka sukeltaa ja snorklata, sillä heti rannasta lähti suuret koralliriutat. Sukelsimme pitkin riutan pintaa ihastellen kauniita koralleja ja tuhansia kaloja ympärillämme. Sukelsimme Waynen perässä n. 30 minuuttia ja kävimme syvimmillään viidessä metrissä. Kokemus oli mahtava! Tämä oli ollut meidän molempien haave jo kauan, ja parempaa paikkaa sen toteuttamiseen ei varmasti ole.

Snorkkelit ja räpylät kauniissa rivissä :)

Palasimme takaisin rantaan, jossa riisuimme välineet pois. Seuraava ryhmä olikin jo valmiina odottamassa. Jatkoimme vielä snorklaamista ja koralliriutan ihailemista hyvän aikaa ennen kuin palasimme takaisin Kianalle. Kun kaikki ryhmät olivat sukeltaneet ja viimeiset snorklaajat uivat veneelle, lähdimme ulkomerelle. Hook Island jäi taakse, kun suuntasimme ulkoriutalle. Purjehdimme muutaman metrin korkuisessa aallokossa n. kolme tuntia, kunnes saavuimme Bait Reefille. Outer Reef on keskellä Korallimerta oleva riutta-alue ja Bait Reef on yksi tunnetuimmista sukelluskohteista. Pysähdyimme Stepping Stones -nimisen riutan luokse, joka on Bait Reefin kuuluisin kohta. Nimensäkin mukaan Stepping Stones on pitkä rivi pyöreitä koralliriuttoja lähellä toisiaan ja lähellä meren pintaa. Ne ovat korkeita korallipylväitä, jotka nousevat meren pohjasta jopa 30 metriä. Niiden väleissä on syviä kuiluja aina meren pohjaan asti, joissa sukeltajat viihtyvät tutkien "kanjoneita" sekä erilaisia luolia ja niissä majailevia eläimiä.

Koralliriutta erottuu vedestä erivärisenä kohtana.

Lounaan jälkeen alkoi sukellukset ja snorklaamiset uudestaan. Kokeneet sukeltajat menivät taas ensin ja muut hyppäsivät veneen perästä snorklaamaan. Ensimmäinen introsukellus oli kaikille ilmainen, mutta nyt seuraavat sukellukset maksaisivat jokainen kerta. Olimme vieläkin innoissamme aamun sukelluksesta, mutta päätimme jäädä vain snorklaamaan. Se oli myös hauskaa ja siinä näki paljon riuttaa. Snorklasimme kauan tutkien Stepping Stonesin pyöreitä riuttoja ja näimme suuren joukon erilaisia mereneläviä. Vaikuttavimmat olivat ehdottomasti kaksi suurta kilpikonnaa sekä melkein puolitoistametriset isot kalat, jotka kulkivat ohitsemme parvessa. Seurasimme kilpikonnia jonkin aikaa ja se oli kyllä ikimuistoinen kohtaaminen.

Sukeltajat pinnalla

Suuri kala veneen vieressä. Vesi vääristää kuvaa paljon!

Koko päivä meni hienosti sukeltaessa, snorklatessa ja purjehtiessa. Jäimme yöksi Bait Reefille, sillä aamulla olisi tiedossa taas lisää sukeltamista ja snorklaamista. Illalla tuli jopa vähän kylmä veneen kannella, kun merituuli puhalsi ja olimme niin väsyneitä tapahtumarikkaan päivän vuoksi. Katsoimme porukalla auringonlaskua, söimme hyvin ja kuuntelimme musiikkia. Kun yö tuli ja kömmimme punkkiimme nukkumaan, uni tuli todella nopeasti. Pieneen keinutukseen ja laineiden liplatukseen veneen kylkeä vasten on hyvä nukahtaa.

HUOM! Waynella oli kamera mukana veden alla. Saimme 300 kuvaa matkan jälkeen CD-levyllä, mutta koska meillä ei ole CD-asemaa mukana, voimme laittaa sukelluskuvia tänne vasta myöhemmin. Eli tulossa on!