- Australia on liittovaltio ja kuuluu osaksi Iso-Britanniaan. Se on parlamentaarinen demokratia ja perustuslaillinen monarkia. Ylin hallitsija on Englannin kuningatar. Australialla on oma hallintojärjestelmä, mutta Britannian vaikutus näkyy silti. Englannin monarkia on tärkeä asia monille ausseille.
- Täällä asuu 21,5 miljoonaa ihmistä, joista alkuperäisväestöä on vain noin kaksi prosenttia. Pinta-alaa tällä mannervaltiolla on 7 741 220 km² ja asukastiheys on vain 3 ihmistä per neliökilometri (Suomessa 17,8). Asutuskeskittymät ovat pääosin rannikolla, sillä maan sisäosa on lähinnä Saharaa muistuttavaa aavikkoa.
- Australia koostuu kahdeksasta osavaltiosta, jotka ovat: Queensland (QLD), New South Wales (NSW), Victoria (VIC), South Australia (SA), Western Australia (WA), Northern Territory (NT), Tasmania (TAS) ja maan pääkaupungin Canberran oma osavaltio Australian Capital Territory (ACT). Jokaisella osavaltiolla on omat lainsäädäntönsä. Ensimmäinen asia, jonka huomasimme matkustaessamme Queenslandistä New South Walesiin oli se, että tupakkaa ja alkoholia myydään ruokakauppojen yhteydessä. Queenslandissä viinakaupat ovat omia liikkeitään erillään ruokakaupoista, aivat kuten Suomessa Alko.
- Aussit ovat yleisesti ottaen hyvin sosiaalisia. "Small talk" kuuluu päivittäiseen kanssakäymiseen kaupan kassalla ja puhelimessa. On täysin normaalia, että ventovieras vastaantulija kysyy: "How you're going, mate?". Aamulenkillä (varsinkin lähiöissä) saakin sitten vastailla joka suuntaan. Tällaisille suomalaisille tuppisuille on vaikea omaksua tätä tapaa.
- Monet perinteet ja tavat on peritty suoraan briteiltä, kuten ruokakulttuuri. Täällä "normaali" aamiainen on munat, pavut, pekoni ja pala valkoista paahtoleipää. Leipä onkin ollut meille melkoinen pettymys lähes koko reissun ajan. Kauppojen leipähyllyt notkuvat täysin vaaleita leipiä eri muodoissa. Täysjyväleivät ovat harvinaisia ja erittäin kalliita. Vasta Sydneyyn saavuttuamme kaupoista löytyy parempia leipiä suomalaiseen makuun. Ruisleivästä on kuitenkin turha haaveilla, sillä ainoa ruisleipä (ja ihan mini sellainen) mikä ollaan nähty, maksoi $9 (7€). Leipähyllyillä eniten tilaa on varattu vitivalkoiselle paahtoleivälle, joka näyttää käyvän hyvin kaupaksi, kun ollaan salaa seurattu ihmisten ostoskoreja.
- Hintataso Australiassa on hieman korkeampi kuin Suomessa, mutta palkkataso taas selvästi Suomea parempi. Australian HDI (Inhimillisen kehityksen indeksi) on sijalla kaksi koko maailmassa (Suomi sijalla 22). Ruoka tuntuu kalliilta kaupassa, jos hinnat kääntää suoraan euroiksi. Esimerkiksi maitolitra maksaa täällä noin $2 eli 1,60€. Maitotuotteet ovatkin täällä selvästi kalliimpia kuin Suomessa. Hämmästyimme, kun kilon purkista maustamatonta jogurttia saa maksaa melkein $6 (4,75€). Hedelmien ja vihannesten hinnat ovat riippuvaisia sesongista, mutta hintataso on keskimäärin hieman Suomea korkeampi. Esimerkiksi tavallisista tomaateista joutuu maksamaan yli neljä dollaria kilolta, vaikka niiden sesonki on täällä ympäri vuoden. Kalliimmat hinnat johtuvat pääasiassa maatalousalan korkeista palkoista. Täällä hedelmänkerääjä tienaa vähintään 19 dollaria (15€) tunnissa, riippuen olosuhteista ja työn vaativuustasosta. Hyvä mittari on myös McDonaldsin Big Mac -hampurilainen. Täällä se maksaa $4,95 (3,90€) ja pienen aterian hinta on $8,15 (6,40€). Ulkona syöminen on yleisesti ottaen edullisempaa ja yleisempää kuin Suomessa. Tupakointi on maailman kalleinta Australiassa, sillä pieni aski (20 tupakkaa) halvinta merkkiä voi maksaa jopa $13 (10,30€) ja iso aski (40 tupakkaa) maksaa lähes $25 (19,75€). Onneksi kumpikaan meistä ei polta!
- Vaikka suomalaisesta näkökulmasta katsottuna hinnat ovat korkeat, paikallisten silmin ne ovat suunnilleen samassa suhteessa palkkatasoon nähden kuin Suomessakin. Esimerkiksi rakennustyöläinen tienaa Australiassa keskimäärin 50 dollaria (40€) tunnissa ja töitä tehdään lähes 10 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, tällöin nopeasti laskettuna paikallisen raksamiehen viikkoansiot yltävät jopa 3000 dollariin (n.2370€). Verotus toimii täällä hieman eri tavalla kuin Suomessa. Jokainen kansalainen saa tienata vuodessa 18 000 dollaria (14 200€) verottomana, jonka jälkeen keskimääräinen veroprosentti on noin 30. Veroprosentti kehittyy tulojen mukaan, mutta se voi enintään olla 45% tulojen ylittäessä $180 000 vuodessa.
- Australiassa on vasemmanpuoleinen liikenne, kuten muissakin Britannian vanhoissa siirtomaissa. Yllättävää on se, että vaikka meille suomalaisille ratti on täällä "väärällä" puolella, valtaosa maailmasta ajaa juuri näin päin. Aina ei tule ajatelleeksi, että mm. Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa on myös vasemmanpuoleinen liikenne. Liikennekulttuuri Australiassa on selvästi vapaampaa kuin Suomessa, vaikkakin sakotus on ankarampaa täällä. Täällä näkee paljon aggressiivisia kuskeja ja yleinen ajotapa on roikkua aivan perässä kiinni, etenkin rekoilla. Ajokortin suorittaminen on edullista ja hyvin nopeaa, jonka huomaa liikenteessä toheloivista uusista (ja myös vähemmän uusista) kuskeista. Täällä uusi kuski joutuu pitämään auton takakontissa isoa P-lätkää joka kertoo, että auton kuljettaja on saanut juuri kortin. Se on käytännössä samanlainen systeemi kuin Suomen 2. vaiheen ajokortti, mutta kaikki näkevät sen.
Tässä hieman asiaa mitä tuli mieleen. Laittakaa ihmeessä kysymyksiä, jos jokin muu asia, minkä unohdin mainita, kiinnostaa.
-Eric
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti